sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Tein pesän huuhkajalle - vai kissalle?!

 Niin, meillähän on istunut jo useamman vuoden omenapuussa huuhkaja. Se kuitenkin on ollut aina vähän vaarassa kovalla tuulella ja siksi ajattelin tehdä sille pesän, joka tukisi sitä samalla.
Rakensin pesän kanukan ja koivun oksista. Kiinnitin pesän omenapuuhun ja menin hakemaan huuhkajaa....


"Hei tällasta meillä ei vielä ole ollut! Oma pesä puussa, jee!!
"Nää oksat maistuu hyvälle, nam!"
"Ai mitä?! Ei oo mulle vai? En ymmärrä..."
"Okei, älä keuhkoo... Kyllä mä tuun.. Vaikken kyllä vieläkään ymmärrä... Mitä se huuhkaja täll tekee?"
Huuhkaja sai sitten lopulta pesänsä takaisin, mutta on siellä välillä nähty myös raidallinen kaveri istumassa tuumivan näköisenä...


Mukavaa sunnuntaita kaikille!

torstai 17. syyskuuta 2015

Pihaa uusiksi hiljalleen

Hei, en ole unohtanut blogiani tyystin, vaikka taukoa tässä on tullut. Syynä ehkä suurimpana se, että kiirettä on pitänyt pihalla, siellä on mennyt aamusta iltaan. Lomalla kärräsin kivituhkaa miltei 12 kuutiota, siihen vielä multaa ja kiviä päälle, joten olen ollut kuntolomalla. Loman loputtua työ on haitannut harrastuksia ja tahti on hiipunut, iltaisin ei ole jäänyt paljoakaan aikaa, mutta hiljaa hyvä tulee ja tuleehan se kesä ensi vuonnakin. 

Tässä tulee nyt pieni kuvapläjäys siitä, mitä pihalla on tapahtunut. Olen yrittänyt löytää ennen ja jälkeen kuvakulmia, katsotaan, saako niistä käsitystä, mikä on muuttunut.

Tervetuloa mukaan kierrokselle:


Tämä kulma on aina ollut ongelmallinen. Maasta yrittää ylös kiviä, jotka ovat kuitenkin liian suuria, että niitä saisi poiskaan. Kulma on myös keväällä hyvin märkä ja nurmikko on kasvanut niin ja näin. Tuo avoinna oleva ovi on uusi, mieheni teki puutarhavajaani uuden oven samalla, kun tätä uudistusta tehtiin.


Kivituhka on mahtava aine, Sillä saa todella siistiä ympäristöä. Emme ottaneet sammaloitunutta nurmea alta pois, vaan sen päälle tuli suodatinkangas ja sitten viiden sentin kerros kivituhkaa. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen.

Isäntä teki vielä portin kulmalle, kulman takana on mm. lehtikompostini. Nyt sekin jää kivasti piiloon katseilta.

Ja niinhän se on, että nälkä kasvaa syödessä....





Tarkoitukseni on ottaa tuo kiven ympärillä oleva tuulimyllyn kukkapenkki ylös ja samalla laajentaa sitä tuonne polun reunaan saakka. Se taitaa jäädä kuitenkin kevääseen, koska nyt taitaa aika loppua. Jos ei sitten tule joku ylimääräinen tarmonpuuska vielä tässä syksyllä. Muutakin puuhaa vielä riittää...








Nyt kun suvussa on taas pieni ihminen, jonka äidiltä olemme aikoinaan omille lapsillemme saaneet leikkimökin, oli hyvä saada leikkimökin ympäristöäkin siistittyä. Saadaan sitten ensi kesänä kummipojan kanssa juoda leiksakahvit terassilla....




Kivituhka on kyllä uusi lempparini, sillä saa niin siistiä, ja se kovettuu niin hyväksi pinnaksi, että melkein kuin asfaltilla kävelisi.





Otin kuvaa puusta ja sain kuvan hyppäävästä kissasta. No pitäähän jutussa yksi kissakin olla:)


Tähän kiven juureen istutin pensasmustikoita ja karhunvadelman.



Naapuriin meni ennen ryteikköinen polku, mutta nyt sekin on "pinnoitettu" paremmaksi. Päästään kulkemaan paremmin toisillemme. Ja kun nyt tuota ylempää kuvaa katsoin, huomasin siellä taas jotakin kissamaista...



Ehkä näisä kuvista nyt jonkinlaisen kuvan saa, mitä täällä tapahtuu. Tuohon vasemmalle tulee vielä tuijia rajaamaan peltoryteikköä pois näkökentästä ja puiden juurilta lähtee nurmi ja tilalle tulee kate. Tämä operaatio jatkuu ensi kesänä kohti takana näkyvää autotallia, mutta siitä lisää sitten. Nyt pitäisi saada istutusalueet täytettyä kasveilla, mutta pikkuhiljaa sekin tapahtuu. Nämä kuvat eivät nyt ihan ole aikajärjestyksessä, koska kivetykset puuttuvat penkkien reunoilta näissä. Joitakin polunreunoja minulla on vielä oikeastikin tekemättä, mutta istutusalueet on reunustettu.

Jahka tämä iskenyt flunssa hellittää, niin pääsen taas pihalle. Mukavia syyskuun päiviä teille kaikille.